 |
| 1800-luvulla Haga Östergatanin ovesta kulki vähäväkinen saunakansa. |
Varmbadhus kääntyy jokseenkin huonosti Suomen kielelle. Onko se lämminvesikylpylä, lämpimien kylpyjen laitos vai sisäkylpylä? Tätä aprikoi Selänpesijä astellessaan aamuvarhain retkeilymajasta kohti ruotsalaisten allaskylpyjen elävää historiaa.
Hagabadet lukeutuu balneologian eli kylpemistieteen ruotsalaisen uranuurtajan Carl Curmanin aikaansaannoksiin. Toimeksianto rakennushankkeeseen 1873-1876 tuli Göteborgin kaupungilta. Professori sai toki apuja arkkitehdilta ja rakennusmestarilta. Valmistuneessa laitoksessa saattoi kylpeä höyryssä, kuumailmassa, istualtaan, makuultaan, suihkutellen, lääkeyrteissä, roomalaisittain tai kansanomaisesti nahkansa saippuoiden.
 |
| Suurella allasosastolla on aina kylvetty valossa ja seinämaalausten keskellä |
Niistä ajoista, kun laitos avautui Renstömska bad- och tvättanstalt i Haga -nimisenä, on paljon muuttunut. Esimerkiksi tulipalon 1903 jäljiltä keltatiilinen rakennus korotettiin ja somistettiin sisältä jugend-aihein. Työläiskaupunginosan puoleinen sisäänkäynti ja puistokadun puoleinen sisäänkäynti ovat molemmat olemassa, vaikkakin niistä vain toinen on käytössä. Carl Curman toteutti täällä ajatuksensa kaikkien kansanosien yhtäläisestä kylvettämisestä, sillä laitos oli yhdistelmä kansankylpylää ja herrasväen mukavuuslaitosta.
 |
| 1800-luvulla Haga Östergatanin ovesta kulki vähäväkinen saunakansa. |
Historiallisissa puitteissa toimiva, perinteitään arvostava nykyinen Hagabadet on hyvinvointipaketteja ja salikortteja tarjoava yritys. Selänpesijä ei vieroksunut hienostunutta atmosfääriä vaan osti kertalipun sisään.
Lähes kaikissa altaissa oli menossa vuosihuolto. Esiteltyään itsensä saunaturistiksi ja kylpyläperinteen harrastajaksi Selänpesijä sai ystävälliseltä henkilökunnalta perusteellisen opastuskierroksen, myös suljetuihin tiloihin (bassängen Ägget, Philipsons folkbad, Curmans varma bad). Erimuotoisista allasosastoista, joissa ei ollut vettä eikä asiakkaita, saattoi mukavasti räpsiä kuvia. Soikio suurimman altaan pohjalla teki selväksi, miksi sitä kutsutaan Munaksi. Kierroksen jälkeen Selänpesijä rentoutui roomalaisessa allasosastossa (Romerska bade) ja sen periruotsalaisessa kuivahkossa saunassa.
Lähtöä tehdessä katse osui lasivitriiniin. Kunniapaikalle oli asetettu Hagabadetin historiaa ja kaikkien saunamaailmankansalaisten perusteos, Arja Saijonmaan saunakirja.
3.7.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti