Latvia, Riika. Kvant Tornakalna pirtsissä kansat kohtaavat.


Kävimme tutustumassa Jurmalaan ja spontaani päätös junassa paluumatkalla sai meidät Tornakalnan Pirtsin lauteille.  Junan tullessa asemalle ja paikkaan, josta saunaa lähdettiin etsimään, aiheutti herkkähipiäiselle hiukan vakavoitumista ja väristyksiä, kun näki entistetyn orjavaunun ja kertomukset asemalta Siperiaan viedyistä ihmisistä.  Saunakansalaisen poluilla näkee joskus enemmän kuin osaa kuvitella. Pienen kävelymatkan päästä vastaan tuli kaksikerroksinen vanha punatiilirakennus, jonka selänpesijä tiesi kuluneen aikanaan Hartmans Oelmuhleen eli öljypuristamon teollisuuskiinteistöön.


Saunan edessä oli terassi miesten saunavilvoittelua varten.  Saunat olivat kahdessa kerroksessa. Alhaalla miesten sauna ja ylhäällä naisten sauna, jossa naisille oli rakennettu oma vilvoitteluparveke.  Vanhan ajan tunnelma oli jo heti aistittavissa ovesta tultaessa, ja selänpesijän venäjän kielentaidot olivat tarpeen lippuluukulla.  Koska päätös oli spontaani myös varustetaso saunomiseen oli melko onneton.  Vuokrasin suuren pyyhkeen, joka oli tehty kierrätysaatteen mukaisesti vanhasta lakanasta, ja istuinaluseksi otin oman kankaisen ekokassini.
Sitten kohti lauteita.  Ystävällinen hämmentynyt lipunmyyjä vei minut ylös naisten saunatiloihin.  Selänpesijä jäi miehen ohjaamaksi alakerran miesten saunaan, joka kuuleman mukaan ohjasi ja vartioikin selänpesijän saunomista koko toimituksen ajan.


Pukuhuone oli tilava ja myös pienempien asiakkaiden makoilu oli otettu huomioon seinustalla olevista  pinnasängyistä päätellen.  Pesuhuone oli siisti ja asiallinen jykevine kivipenkkeineen.  Tummaan löylyhuoneeseen astuttua minusta selvästi pistettiin merkille etten ollut paikallisia, Lieneekö johtunut ekokassi-istuinalusestani, jollaisella istuin muiden maatessa vatsallaan isojen pyyhkeittensä päällä lavolla. Hetken kuluttua sisään tuli lisää löylyttelijöitä. Nämä kertoivat paikalla olevan suomalaisia, mikä tieto aiheutti löylyhuoneessa ahaa-elämyksen ja sain osakseni ymmärtäväisempiä katseita.  Siitä alkoi venäläisen saunomisen pikakurssi. Istuin ja katsoin mallia, kuinka löylyä heitettiin. Se tehtiin pienellä kupilla noin 30-50 kertaa viskaten ja sitten luukku suljettiin. Yksin saunaan jäätyäni päätin tuota kokeilla ja heittäessäni kymmenettä kuppia ovesta tultiin sisään ja minua pyydettiin lopettamaan. Pikkuhiljaa huomasin, kuinka tärkeää oli tehdä toimet tietyssä järjestyksessä ja että se tapahtui ryhmässä. Kaikki menivät saunaan yhdessä, ensin löylyn heitto ja sitten vimmainen vihtominen, jonka jälkeen yleensä kaikki poistuivat punaisena ähkien vilvoittelemaan. Vilvoittelun välissä saatettiin avata löylyhuoneessa ikkuna tai toinen ovi, josta saatiin happea ja raikasta ilmaa löylyhuoneeseen.  Löylyhuoneessaa ilmaa sekoitettiin vihdoilla ja lauteita, joiden päällä muut kaverukset makoilivat, kostutettiin ravistelemalla kosteita vihtoja. Pieni odottelu ja pahimman kuumuuden mennessä ohi alkoi taas vimmainen vihtominen molemmissa käsissä olevilla vihdoilla, jolloin minä ekokasseineni menin hiljakseen alaspäin lauteilla.


Sitten viileään suihkuun, kunnes tarkkasilmäinen venäläismummo huomasi minun vajavaisen peseytymisvarustukseni.  Nyt oli saunakurssin toisen osan vuoro.  Minulle kannettiin punainen vesivati ja minulle huuhdeltiin oma kivinen penkki peseytymistä varten. Sen jälkeen minulla oli kädessäni pesusieni, uusi saippua, kuorintavoide ja shamppoo hoitoaineineen.  Elekieli ja venäjänkieli olivat kovassa käytössä. Kirkassilmäinen ja iloinen mummo näytti myös suihkun ja kuinka siinä vesisuihkun alla äännellään...äääh!! Valvovan silmän alla tein työtä käskettyä ja peseydyin sääntöjen mukaisesti ;).
Peseytymisen jälkeen avasin vielä löylyhuoneen oven ja huusin venäjäksi kiitos ja näkemiin ylälauteella olevalla touhukkaalle seurueelle.  Naiset vastasivat iloisesti huudelleen ja alhaalla minulle kerrottiin jotain, mikä ikävä kyllä jäi alkeellisen venäjänkieleni takia hämärän peittoon.
Uskoisin sen olevan kuitenkin ilmeestä päätellen jotain hyvää ja kansojen välistä saunaliennytystä parhaimmillaan.  Menkää kansat saunaan yhdessä!



2 kommenttia:

  1. Tämä on hieno sauna. Miestenpuoli on kyllä hienompi kuin näissä kuvissa näkyvä naistenpuoli. Mutta ymmärtääkseni naistenosastokin olisi jo remontoitu hienommaksi? Olikos naisilla käynti parvekkeelle ihan löylyhuoneesta?

    Omat kokemukseni: http://www.saunakulttuuri.com/riga/riika-jelgavas-ielas-pirts-kvant/

    VastaaPoista
  2. Tästä saunasta jäi kyllä ikimuistoinen hieno kokemus itselleni. Voisin kuvitella, että pukuhuoneeseen olisi voitu tehty remonttia käyntini jälkeen. Pesuhuone ja lauteet löylyhuoneessa olivat hyvässä kunnossa. Käynti parvekkeelle oli löylyhuoneen kautta. Tosin hiukan epämääräisen varastokäytävän kautta. Sinullahan on tosi hienot ja kattavat sivut Riikan saunoista!

    VastaaPoista